Ajolähtö

Seinäjoelta kajahtaa duunaripunkkia, kun nelisen vuotta toiminnassa ollut Ajolähtö julkaisi uutta musiikkia. Seuraava keikka bändillä on jo tämän viikon lauantaina Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Näistä ja muustakin seuraavassa:

Kuinka Ajolähdön tarina sai alkunsa, ja ketä orkesteriin kuuluu?

Jari: Jollain keikkareissulla se oli, ehkä Kehonrakentajien. Vanhoja bändikavereitahan tässä kaikki ollaan. Jari ja Niko soitellu jo samoissa bändeissä nuoresta asti mm. Raivotauti, Spoiled ja Arvoisat Kusipäät. Jari ja Toni Kehonrakentajissa ja Jari ja Nakke yhden keikan soittaneessa legendaarisessa Loppuvastuksessa.

Toni: Oltiin Jarin ja Naken kanssa pitkään puhuttu että pitäis perustaa oikein rehellinen työssäkäyvien jalkapalloa seuraavien ukkojen punk bändi ja ollaan diggailtu vanhaa brittipunkkia niin sieltä se ajatus sitten kehitty. Treenailtiin hetken aikaa ennen ku Niko liittyi bändiin. Pohdittiin nimeä ja sitte keksittiin tämä Ajolähtö nimi sen pohjalta, ku Briteissä on aina jalkapallohuligaanien bändejä, nii ajateltiin että kai sitte Suomessa vois olla pesäpallohuligaanien bändi.

Jari: Niko on säälistä bändissä, kun ollaan olosuhteiden pakosta lapsuudenkavereita ja ei jaksanu kuunnella enää ku Nikolla oli mukamas tylsää.

Niko: Jarille pitää järjestää paraati sen kunniaksi, että se on ollu lähes 30 vuotta kusipää. Mä soitan torvea sielä paraatissa.

Eli kokoonpano on

Jari : laulu ja kitara

Nakke: basso ja laulu

Niko: kitara ja laulu

Toni: rummut

Teiltä ilmestyi äskettäin levyllinen uutta musiikkia. Mistä Ajolähdön biisien aiheet kumpuaa?

Toni, Nakke, Niko: Jarin päästä.

Jari: Elämästä, ympärillä tapahtuvista asioista, jalkapallosta, töistä ja kotiseuturakkaudesta. Henkilökohtaisuuksia löytyy biiseistä todella paljon, mutta jokainen voi sieltä löytää asioita omalle kohdalleen. Polittinen bändi Ajolähtö ei ole, jätetään se muille. Sen verran paljon on asioita mistä laulaa, että jos vielä otetaan politiikan epäkohdat tähän mukaan, nii leviää pää.

Koko bändi: Toki duunarin puolella ollaan aina!

Mikä on palkitsevinta musiikin tekemisessä ja esittämisessä?

Toni: Itse tekeminen välittämättä vähääkään muitten mielipiteistä ja ohjeista miten asioita pitäis tehdä. Jos yleisössä on edes yksi ihminen joka tanssii tai taputtaa, niin ollaan kovasti voiton puolella.

Jari: Itselle tärkeintä on omien tuntemuksien purkaminen sanoituksiin ja sitä kautta tämä toimii edullisena psykoterapiana ja tähän hoitoon pääsee kohtuu helposti. Kunhan polkaisee treenikselle, ottaa ne tutut kolme sointua ja kertoo siitä mistä ei normaalisti saa niin helposti puhuttua kenellekkään tämmösenä jäyhänä pohjalaisena.

Toni: Näihin musahommiin liittyy myös vahvasti visuaalinen puoli ja keikkojen säätäminen ym. paita/pinssi jutut. Mä oon sitte hoitanu logot ja muuta visuaalista puolta. En valita. Kun en osaa säveltää niin osaan sentäs piirtää ja säätää.

Mieleenpainuvimmat keikkamuistot hyvässä ja/tai pahassa?

Niko: Pahaa sanottavaa ei oikein mistään keikasta ole, kaikki omalla tavallaan hyviä kokemuksia.

Jari: Kangasalan Bottomrock varmaan kaikilla mieleenpainuvin kokemus. Tapahtuma oli erittäin miellyttävä ja kaikki meni hyvin. Päällimmäiseksi jäi kun bändien soittojärjestys oli lavan viereisessä seinässä nauloissa roikkumassa ja kaikki vaihtoi jatkuvasti järjestystä, koska vähemmän yllättäen kukaan ei halunnut soittaa viimeisenä. Pienen keskustelun jälkeen erään toisen bändin jäsenten kanssa päätimme etsiä jostain vasaran ja sinetöidä vähintään meidän kahden bändin soittoaika. Ilta venyi sitten erään muistaakseni porilaisen yhtyeen soundcheckin keston vuoksi ja myös bändin jäsenet kaatuivat esimerkiksi rumpujen päälle soundcheckin aikana, niin taidettiin lopulta soittaa kahden maissa yöllä ja sitte ajeltiin takaisin kotikaupunkiin Seinäjoelle. Kaikenkaikkiaan ikimuistoinen, mutta hyvällä tavalla. Keikka oli kyllä mukava vetää ku jengi tanssi ja oli täysillä mukana.

Millä miettein odotatte ensi lauantain Rytmikorjaamon keikkaa? Mitä silloin on luvassa?

Jari: Odotetaan Rytmikorjaamon keikkaa innolla, niin kuin toki kaikkia muitakin keikkoja. Toivottavasti ihmiset löytää paikalle ajoissa ja pitää hauskaa. Keikka soitetaan samalla innolla ja täysiä oli siellä sitten yksi tai 500 tyyppiä katsomassa.

Voitais tässä tietysti väittää että soitetaan uskomaton tajunnan räjäyttävä megalomaaninen punk rock show, ehei me tehdään juuri sitä mitä me halutaan ja soitetaan likaista ja energistä peruspunkkia ihan kaikille yhteiskuntaluokasta riippumatta, jos yleisö tykkää niin oikein hyvä.

Nakke: Nii ja sittehän keikalla se yleisölle selviää mitä sielä kellareissa on saatu synnytettyä.

Miltä tulevaisuus näyttää Ajolähdön silmin?

Jari: Maailman ja Suomen tulevaisuus ei näytä niinkään hyvältä, mutta Ajolähdön tulevaisuus näyttää sitäkin valoisammalta. Hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että maailmantilanteen ja tämän uuden vaalituloksen myötä biisien aiheet kansakunnan pahoinvoinnista eivät tule milloinkaan loppumaan. Köyhät köyhtyy, rikkaat rikastuu ja Ajolähtö soittaa duunaripunkkia, niin kauan kuin se tuntuu tarpeelliselta.